Marraskuussa valoisa aika on lyhyt ja pimeyttä korostaa vielä lumeton maa. Tähän aikaan vuodesta moni alkaa vaistomaisesti kulkea varovaisemmin ja katsoa tarkemmin eteensä. Kaduilla tai pihamailla pimeät nurkat saavat meidät ehkä kiertämään pidempää, mutta valoisampaa reittiä. Valaistu ympäristö myös viestii huolenpidosta ja järjestyksestä.

Hämärä portaikko tai huonosti valaistu kulkuväylä eivät ole ainoastaan epämiellyttäviä paikkoja liikkua – ne ovat todellisia vaaranpaikkoja, joissa on mahdollista liukastua tai kompastua. Pimeät parkkipaikat ja piha-alueet saattavat myös helpottaa ilkivallantekijöitä tai varkaita omissa harrastuksissaan.

Oikein mitoitetulla, kohdistetulla ja ohjatulla valaistuksella pimeyden aiheuttamia riskejä voidaan vähentää sekä luoda ihmisille turvalliset ja miellyttävät väylät kulkemiseen.

Valo ohjaa askelta

Pimeässä korkeuserot ja liukkaat pinnat jäävät helposti huomaamatta. Kompastumisen ja liukastumisen riski kasvaa nopeasti – etenkin sateisina ja lehtien peittäminä syysiltoina.

Valaistuksen yhteyttä kaatumisiin on tutkittu paljon. Mänty et al. (2007) mainitsevat valaistuksen yhtenä yleisimmistä iäkkäiden ihmisten kaatumisten ulkoisista vaaratekijöistä (www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78593/2007b29.pdf). Heidän mukaansa heikko valaistus, yövalojen puute ja valaistuksen äkkinäinen voimakkuuden muutos ovat merkittäviä vaaratekijöitä.

Nykyaikaisella LED-tekniikalla ja älykkäällä ohjaustekniikalla voidaan merkittävästi pienentää puutteellisen valaistuksen aiheuttamaa kaatumisriskiä. Valot voidaan esimerkiksi ohjelmoida kirkastumaan asteittain, kun ihminen lähtee pimeässä liikkeelle tai saapuu hämärästä kirkkaampaan tilaan.

Valo luo turvaa ja helpottaa valvontaa

Turvallisuus ei ole vain sitä, ettei satu vahinkoja tai tapaturmia. Se on myös tunnetta siitä, että ympäristö on hallinnassa. Valaistus vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka turvalliseksi koemme tilan. Eräässä taloyhtiössä toivottiin hiljattain kellariin lisää valaistusta, jotta lapsetkin uskaltaisivat käydä kellarikomerolla. Helsingin kaupungin raportissa Valot, varjot, vaarat (2013) todetaan, että ” Valaistuksen muutoksilla voidaan muuttaa pelottaviksi koettuja alueita vähemmän pelottaviksi tai jopa viihtyisiksi.” (https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2013/valot_varjot_vaarat_raportti_mediumres_2013.pdf).

Jokaiselle pimeää katua pitkin yksin taivaltaneelle lienee selvää, että pienikin valo lisää turvallisuuden tunnetta.  Jo noin 8–10 luksin valaistusvoimakkuus kulkuväylällä riittää poistamaan suurimman eron päivän ja yön turvallisuuden tunteessa. Turvallisuuden tunne syntyy, kun ympäristö näyttää ja tuntuu valoisalta – ei välttämättä silloin, kun valo on kirkkaimmillaan. Tämän vuoksi valon värilämpötilalla ja värintoistokyvyllä (CRI) on myös vaikutusta turvallisuuden tunteeseen: paremmalla värintoistolla varustettu valaisin saattaa vaikuttaa kirkkaammalta, koska kohteet näyttävät sen valossa luonnollisemmilta. Nykyään LED-valaisimia on saatavana erilaisilla ja jopa säädettävillä värilämpötiloilla.

Sen lisäksi, että valaistus lisää ihmisten kokemaa turvallisuuden tunnetta, se myös helpottaa rikosten ja ilkivallan ehkäisyssä kahdella tavalla. Ensinnäkin valvontakameroista on enemmän hyötyä, jos niiden kuvaama alue on riittävästi valaistu, jolloin alueen valvoja näkee, mitä alueella tapahtuu tai pystyy jälkeenpäin tunnistamaan alueella liikkuneet. Toisaalta näkyvillä olevat valvontakamerat vähentävät ei-toivottua toimintaa, kuten ilkivaltaa ja rikoksia lisäten kiinnijäämisen riskiä. Toisin sanoen kameralla valvottavien alueiden valaistus kannattaa suunnitella siten, että valvottava alue on riittävästi valaistu, mutta myös niin, että valvontakameroiden olemassaolo on havaittavissa myös pimeällä.

Liikaa valoa – vai väärää valoa?

Hyvin suunniteltu valaistus ei tarkoita pelkkää kirkkautta. Liian voimakas ja epätasaisesti jakautunut valo voi itse asiassa heikentää turvallisuutta, sillä häikäisy estää näkemästä varjoisia alueita ja tekee liikkumisesta epävarmaa. Turvallisuus syntyy tasaisesta valaistuksesta, joka tuo esiin ympäristön muodot ja vähentää häikäisyä. Valaistus on onnistunut silloin, kun siihen ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota.

Nykyaikaiset valaistusratkaisut mukautuvat liikkeeseen ja käyttöön. Liiketunnistimilla, läsnäoloantureilla, ajastuksilla, himmennyksillä ja valon sävysäädöillä varustetulla valaistuksella voidaan paitsi lisätä turvallisuutta, mutta myös vähentää energiankulutusta samanaikaisesti.

Syksyllä on aika toimia

Syksy on paras aika tarkastella valaistusta uudelleen ja korjata sen mahdolliset puutteet. Näin marraskuussa päivänvaloa on Keski-Suomen korkeudella saatavilla alle 8 tuntia päivässä, joten suurin osa työstä ja liikkumisesta tapahtuu hämärässä. Sade, sumu ja musta maa heikentävät näkyvyyttä ja madaltaa monen mielialaa.

Valaistus ei ole vain tekninen ratkaisu ja pakollinen paha. Se on osa turvallisuuskulttuuria. Se luo turvallisuutta, parantaa työtehoa sekä viestii asukkaille, asiakkaille ja työntekijöille huolenpidosta.

Pimeä vuodenaika haastaa meidät kaikki miettimään, kuinka paljon turvallisuutta voi lisätä valolla. Millaisia valaistusratkaisuja teillä on tehty turvallisuuden parantamiseksi – ja ovatko ne toimineet?

Artikkelin on alun perin julkaissut Ledi Group Oy:n myyntijohtaja. Vesa Martinkauppi omalla LinkedIn-tilillään.